Leer Haapakoskelaiset: Romaani Itä-Suomesta online gratis (en finés)

"Haapakoskelaiset: Romaani Itä-Suomesta" by Jacob Ahrenberg is a novel written in the late 19th century. The story unfolds around the Haapakoski estate situated in the historical region of Kymi in eastern Finland, focusing on the rich history and the lives of its inhabitants, especially the notable Horn family. Through a blend of local legends and life events, the narrative explores themes of heritage, the passage of time, and the interplay of personal and collective histories. At the start of the novel, we are introduced to the Haapakoski estate and its illustrious past, highlighting its transition through various owners, steeped in local legend and folklore. The narrative begins by recounting the history of the estate, from its mythic beginnings involving a knight and a magical horn to its current state under the stewardship of the Stålsköld Horn family. The opening scene also introduces the elderly protagonist, Vapaaherra Aleksander Horn, who is anxiously preparing for the day's pl

Así empieza

Haapakosken vanhalla kartanolla Kymin pitäjässä oli tiluksia
kummallakin puolen tätä historiallista jokea. Emätila, alkuaan
vähäpätöinen tilus, oli siitä Viipurin puolella. Ostolla, vaihdolla ja
perinnöllä oli sitä laajennettu joka taholle. Sen paraana arvona eivät
kuitenkaan olleet pellot eikä niityt, vaan muhkeat metsät, jotka ikään
kuin jostakin kohtalon oikusta olivat saaneet olla aivan rauhassa sekä
kirveeltä että tulelta. Vielä tuottavampi oli lohenpyynti, jota monen
miespolven aika oli harjoitettu kauneissa koskissa, jotka kuohuivat
joen povessa lepäävien saarien ympäritse.

Itse päärakennus oli joen vasemmalla rannalla korkealla harjulla, joka
haarautuu Savonselästä, siitä hiekkaisesta harjujonosta, joka muutamia
peninkulmia ylempänä tultuaan Salpausselän poikki kulkee pitkin joen
vartta ja etelämpänä Haminan luona vähitellen alenee siksi
yksitoikkoiseksi hietatasangoksi, joka ympäröitsee tätä vanhaa
rajalinnaa.

Haapakosken kartanolla oli kuten kaikillakin rajakartanoilla ollut
kirjavat vaiheet. Sen ensimmäisestä omistajasta, ritari Yngve
Niilonpojasta, oli kansan kesken tarinoita ja lauluja. Ne kertoivat
salaperäisestä rikoksesta, joka jotenkuten liittyi siihen yleiseen
uskoon, että ritarilla oli kultainen taikatorvi. Se torvi kaiullaan
houkutteli seudun nuoret neitoset ritarin linnaan. Kerran oli torvi
taas kaikunut ja houkutellut turmioon ritarin oman tyttären.
Rangaistukseksi siitä oli ukon tuli lyönyt linnaan ja polttanut sen
poroksi. Tämän muinaisen linnan paikalla kasvoi nyt mitä tavallisesti
kasvaa sellaisissa paikoissa, joissa ihmisiä on asunut ja oleskellut.
Ohdakkeita, koiruohoa, nokkosia ja takiaisia seisoi miehen korkuisena
metsänä linnan sijalla. Torven sai perillinen pelastetuksi tulesta ja
ripusti sovitusuhriksi alttarin viereen pitäjän pieneen,

… sigue leyendo gratis en el lector inmersivo de Mirrow.