Leer Tiedot Suomen-suvun muinaisuudesta: Yliopistollinen väitöskirja online gratis (en finés)

"Tiedot Suomen-suvun muinaisuudesta: Yliopistollinen väitöskirja" by Yrjö-Koskinen is a historical and linguistic analysis written in the mid-19th century. The work aims to explore the origins and historical connections of the Finnish people, delving into their ancient lineage and relationship with other cultures and languages in Eurasia. It appears to focus particularly on the Finnish, Turanian, and ancient connections to other ethnic groups and nations. The opening of this scholarly work introduces its ambition to trace the earliest roots of the Finnish people, positing that they originated from regions in Southwestern Asia. It discusses past research conducted by notable scholars like Castrén and Müller, suggesting that the Finnish lineage was interconnected with various ancient peoples. Through a combination of linguistic studies and historical evidence, the text suggests a broader and deeper understanding of the Finnish ancestry within the context of larger Eurasian migrations an

Así empieza

Suomen suvun vanhimmat jäljet Lounais-aasiassa.

Kun mainio Castrén'imme, palattuansa Suomen heimo-kansain alueelta
Pohjois-aasiassa, esitti kysymyksen, "missä Suomen kansan kätkyt
oli ollut", ja vastaukseksi osoitti ne selvät jäljet, jotka
viittaavat Jenesein latvoihin ja Tangnu-vuoren juurelle,[1] oli
hän uusien kieli-tutkimustensa johdosta pystyttänyt historiallisen
valta-pylvään, joka näytti olevan perimmäisenä tien-merkkinä
sukumme elämän uralla. Kuitenkin hän tähän itse muistutti, ei
tarkoittavansa muka "Suomensuvun ensimäistä, paratiisista kotoa",
vaan ainoastaan "sitä paikkaa maan päällä, missä tämä suku vielä eli
hajoomatonna yhdessä ko'ossa elikkä ikäänkuin yhtenä kansa-perheenä."
Selvästi näkyy, että Castrén'in mielestä kaikki tutkimus, joka
kaukaisempaan muinaisuuteen ylettyisi, ei maksaisi työn vaivaa,
ja hänen tarkoituksensa ei silloin muuta ollut kuin löytää niiden
heimokuntain paikallista yhteyttä, joiden yhteys kielessä jo oli
hänen tutkimustensa kautta selvinnyt. Mihinkä aikaan taas Suomensuku
tästä yhteisestä pesästään oli alkanut hajalle lähteä, hän ei
myöskään ottanut selittääksensä, ja myöntää täytyy, ett'ei tarkkoja
vuosilukuja tai satalukujakaan näissä kohden voi kysymykseen tulla.
Mutta löytyyhän kuitenkin muita määriä, mitkä näin kaukaisessa
muinaisuudessa ovat melkein vuosilukujen arvoisia, -- määräykset,
missä aian-järjestyksessä kansa-suvut ovat vaihdelleet historian eri
alueilla. Näitä seikkoja olisi Castrén, paremmin kuin kukaan, kyennyt
selvittämään, jos ei kuolema liian aikasin olisi temmannut häntä pois
tieteeltä ja isänmaalta.[2] Selvittämättä kun ovat häneltä jääneet,
eivät tosin yleensä tarjoo luotettavaa jalansiaa historioitsijalle,
mutta kuuluvat kuitenkin liian likeisesti aineeseni, että voisin ne
koskematta heittää. Se on kieli-t

… sigue leyendo gratis en el lector inmersivo de Mirrow.