Leer Rautakorko: Vallankumousromaani online gratis (en finés)

"Rautakorko: Vallankumousromaani" by Jack London is a novel written in the early 20th century. The story is set in a dystopian future where the themes of class struggle and revolution are central, likely revolving around the lives of Avis and Ernest Everhard, who play critical roles in the narrative. This book delves into the socio-political dynamics of the time, reflecting on the challenges faced by the working class against a tyrannical oligarchy. At the start of the novel, Avis Everhard reflects on the turmoil surrounding her husband, Ernest Everhard, a revolutionary thinker actively involved in the struggle for workers' rights. The peaceful summer setting contrasts with her inner turmoil, hinting at the impending storm of revolution. Avis grapples with the legacy of her husband's sacrifice and the larger historical forces at play, voicing her fears and hopes as she prepares to document his life and struggles. The conversation at a dinner gathering with clergymen showcases the ideo

Así empieza

Ensimmäisen kerran julkaissut
Kustannusosakeyhtiö Otava 1921.

ALKULAUSE.

Everhardin käsikirjoitusta ei voi väittää erittäin tärkeäksi
historialliseksi asiapaperiksi. Historioitsija huomaa siinä joukoittain
erehdyksiä -- ei itse tosiasioihin, vaan tulkintaan nähden. Meille,
jotka voimme tarkastaa ajassa taaksepäin niitä seitsemää vuosisataa,
mitkä ovat kuluneet siitä, kun Avis Everhard laati käsikirjoituksensa,
ovat selviöitä ne tapahtumat ja seikat, mitkä olivat hämäriä ja
peitettyjä hänen silmälleen. Häneltä puuttui kokonaiskäsitystä. Hän oli
liian lähellä niitä tapahtumia, joista hän kirjoittaa. Vieläpä hän oli
vallan sulautunut niihin tapauksiin, joita hän kuvaa.

Kuitenkin siitä huolimatta Everhardin käsikirjoituksella
henkilökohtaisena asiapaperina on arvaamaton merkitys. Mutta siinäkin
suhteessa tapaamme virheellisyyksiä ja puutteellisuuksia, jotka johtuvat
rakkauden puolueellisuudesta. Mutta yhtä kaikki me hymyilemme ja annamme
anteeksi Avis Everhardille ne sankarilliset piirteet, joilla hän kuvasi
miestänsä. Me tiedämme tänä päivänä, että hän ei ollut niin tavattoman
suuri ja että hän näytteli koko joukon pienempää osaa aikansa
tapahtumissa kuin mitä tämä käsikirjoitus tahtoo uskotella.

Me tiedämme, että Ernest Everhard oli harvinaisen luja mies, mutta ei
niin tavaton kuin hänen vaimonsa arveli hänen olleen. Hän ei oikeastaan
ollut muuta kuin muuan niitä sankareita, jotka maailman kaikissa osissa
pyhittivät elämänsä kumoukselle, vaikka onkin myönnettävä, että hän
suoritti aivan erikoisen tehtävän siinä, että hän järjesti ja tulkitsi
työväenluokan filosofiaa. »Proletaarinen tiede» ja »proletaarinen
filosofia» olivat niitä nimityksiä, joita hän siitä käytti, siten
paljastaen »maalaisuutensa» -- puutteellisuuden, joka oli suoranainen
seuraus silloisista ajoista

… sigue leyendo gratis en el lector inmersivo de Mirrow.